tiistai 5. maaliskuuta 2013

Syökää kalaa!

Ravintosuosituksissa suositellaan syömään kalaa kahdesti viikossa. Omega 3- rasvahapot ja D-vitamiini ovat hyviä syitä mutustella kalaa useamminkin. Monet kalat ovat myös vähärasvaisia. Japanilaisten ja inuiittien on todettu elävän terveempää elämää kalapanoitteisen ravintonsa takia. Kalalla ei myöskään ole samanlaista ympäristöä kuormittavaa taakkaa kuten lihalla.

Meidänkin kotona jää silti kalansyönti vähemälle. Pohdiskelin asiaa muutama päivä sitten talsiessani kohti Alepaa. Kun rantauduin lähikauppamme kalahyllyn eteen, en enää pohtinut miksi. Hyvää kalaa halutessaan on nimittäin lähdettävä vähän paremmille verkoille kuin Alepan pakastealtaalle.

Ainakin Helsingissä parhaat kalat saa kauppahallista. Hakaniemessä luottomyyjäni on ehdottomasti Reitti. Valikoima ei ehkä ole laaja, eikä tiskillä ole muovirapuja koristeena, mutta kala on aina tuoretta ja palvelu loistavan ammattimaista. Reitillä ei joudu pohdiskelemaan, ottaisiko nyt tota epäeettistä miekkakalaa vai vielä pahemmin sukupuuttoon kuolevaa ruijanpallasta. Valikoimassa on kotimaiset kausituotteet (taisi olla vielä norsseja), lohta, siikaa, ahventa, haukea, mätejä ja viimeksi käydessäni myös sinisimpukoita.

Omaan pakettiini kääräistiin pari siikafilettä. Tuoreen kalan äärellä nimittäin lähes väistämättä puhkeaa tajuton lämpökypsyttämisen viha. Nämä fiileet olivat matkalla kohti graavausta. Siika on WWF:n kalaoppaassa niin sanottu keltainen kala. Sitä ei suositella kulutettavaksi liikaa. Siika on kuitenkin aika ongelmallinen kala monessakin suhteessa, mitä näihin eettisyyskysymyksiin tulee. Ensinnäkin siikoja on monenlaisia, ei vain yhtä. Esimerkiksi karisiika kasvaa hitaasti ja siksi sen syöminen olisi hyvä jättää vähemmälle. Sisävesien siikoja kannattaa suosia ja pienimmät yksilöt jättää vielä jatkmaan sukuaan.

Toinen kaveri sai perinteisemmän tillimausteen, ihan vaan vertailun vuoksi.

Sokerisuolattu basilikasiika

n. 500 gramman siikafile
1/2 punttia basilikaa
1 rkl karkeaa merisuolaa
1/2 rkl sokeria

Nypi file ruodottomaksi ellet ole jo pyytänyt kauppiasta tekemään sitä. Jätä suosiolla nahka ja suomut, jotta filettä on helpompi käsitellä.

Pyyhkäise keittiöpaperilla pinnasta ylimääräiset limaisuudet pois tai huuhtaise file ja kuivaa se. Hiero suola ja sokeri pintaan. Nypi basilikan lehdet fileen päälle. Kääräise tiukasti voipaperiin ja laita kylmään.

Graavaminen on kalan raakakypsyttämistä. Anna kalan siis kypsyä rauhassa mielellään yön yli.

Siivuta kypsynyt kala ja tarjoile esimerkiksi tomaattisalaatin kanssa. Jos graavikala jää jostain syystä (vaikea keksiä yhtään) syömättä sen voi myös lämpökypsentää. Basilikagraavatusta siiasta syntyy esimerkiksi herkullinen lasagne!

-Riikka


maanantai 25. helmikuuta 2013

Onnistumisen iloja: Macarons

Jippii! Olen löytänyt tavan, jolla macaronien pieleen menemisen riski minimoituu. Salaisuus piilee italialaisessa marengissa. Näin tehtynä ne ovat ehkä hieman työläämpiä, mutta onnistuvat varmemmin. Myös värin määrittäminen helpottuu. Kun sekoitat pasta- tai tomuvärin italialaiseen marenkiin, tulos pysyy paistamisesta huolimatta lähes samana. 




Aloita macaronien teko erottelemalla keltuainen ja valkuainen ainakin vuorokautta ennen itse urakkaa.
Muutamat työvälineet helpottavat macaronien tekemistä. Italialaisen marengin valmistukseen tarvitset tarkkaa digitaalista paistolämpömittaria. Myös yleiskone helpottaa italialaisen marengin onnistumista, sillä se pitää vatkata kylmäksi. Tarkkaa vaaka on myöskin ehdoton kapistus!

Ohjeen perustuu Jauhot Suussa -blogin ohjeeseen, mutta jonkin verran olen sitä muuttanut.

Tarvitset:

150g mantelijauhoa
150g tomusokeria
120g valkuaisia
185g hienoa sokeria
50g vettä
(pasta- tai tomuväriä)

1. Mittaa ja siivilöi mantelijauho sekä tomusokeri isohkoon kulhoon.
2. Mittaa puolet valkuaisista (60g) yleiskoneen kulhoon.
3. Ja jätä toinen puolikas valkuaisista (60g) odottamaan.
4. Mittaa 30g sokeria odottamaan yleikoneen viereen.
5. Mittaa 150g hienoa sokeria ja 50g vettä kattilaan.

Aloita tekemällä italialainen marenki:

- Laita sokeri ja vesi (kohta 5) kuumenemaan 121 asteeseen.
- Vatkaa valkuaisia  ja lisää samalla pikkuhiljaa hieno sokeria joukkoon (kohta 2 & 4), vatkaa kunnes valkuaiset alkavat muodostaa alaspäin kääntyviä huipuja.
- Lisää väri ja sekoita. (Itse suosin pastavärejä. Niitä tarvitsee käyttää todella vähän, ole varovainen sillä väriä ei saa pois!! Pastavärejä voi tilata esim. täältä.)
- Kun vesi ja sokeri ovat 121 asteessa, lisää kuuma liemi valkuaisvaahtoon ohuena nauhana, samalla valkuaisvaahtoa vatkaten.  Anna italialaisen marengin vatkautua kylmäksi.

Lisää loput valkuaiset (kohta 3) käännellen mantelijauho-tomusokeri-seokseen, niin että se on sekoittunut sinne täysin. Kääntele italialainen marenki mukaan joukkoon varovasti. Mitä enemmän kääntelet, sitä notkeammaksi taikina tulee. Varo kääntelemästä liikaa. Taikina on sopivaa, kun nostamalla sitä nuolijalla, taikina valuu siitä suhteellisen paksuna, mutta kuitenkin yhtenäisenää pötkönä alas. Jauhot Suussa -blogi neuvoo tarkistamaan taikinan näin: Seoksen pitäisi olla sopivaa kun vedät veitsellä viillon taikinaan ja 10 sekunnissa kuvio häviää ja taikinan pinta tasaantuu. Mikäli taikina tuntuu vielä liian paksulta, kääntele sitä pari kertaa ja kokeile uudestaan.


Laita seos pursotinpussiin ja pursota leiveinpaperin päälle tasaisia, mahdollisimman samankokoisia ympyröitä ja laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen.

Anna macaroneien jähmettyä ennen uuniin laittoa
n. 30 minuuttia. Macaronit ovat valmiita uuniin, kun painat pintaa kevyesti sormella, taikinaa ei jää käteen, eikä sormen kuvaa taikinaan.

Mikäli haluat koristella macaronien pintaa kookoshiutaleilla, stösseleillä tms. lisää koristeet ennen kuin kuoret ovat täysin kuivuneet, mutta kuitenkin jo osittain jähmettyneet.

Laita macaronit 150 asteiseen uuniin, mutta pienennä lämpötilaa 135 asteeseen, näin ollen kuoret eivät ruskistu. Paista no 12-15 minuuttia uunista riippuen. Ota macaronit pois kuumalta pelliltä heti, ja anna jähtyä leivinpaperin päällä, ennen irroittamista. Pakkaa kuoret ilmatiiviiseen rasiaan, niin että jokaisen kerroksen välissä on leivinpaperia ja anna oleutua jääkaapissa ainakin yön yli ennen tarjoilua.
Kuorien väliin voit laittaa mitä ikinä haluat, hilloja, voicremejä, mascarponetäytteitä tms. Nauti ihanassa seurassa!




♥ Roosa

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ystävänpäiväpuusti!

Ystävänpäivän lähestyessä voit muistaa ystävää esimerkiksi omatekemällä sydänpuustilla!
Täältä voit muistuttaa mielesi pullataikinan ohjeen.

Herttaisia!

Sydänpuustien ohje:

puolen litran pullataikina

n. 100g sulaa voita
n. 1dl sokeria
reilu 2rkl kanelia

(raesokeria)



1. Ota pala taikinaa ja kauli se n.15cm leveäksi ja n.50cm pitkäksi
kaistaleeksi. Sudi päälle voisulaa, ripottele kanelia ja sokeria
tasaisesti.
2. Taita taikina pituussuunnassa kaksinkerroin, sudi päälle voisulaa, sekä ripottele kanelia ja sokeria tasaisesti päälle.






3. Taita taikina leveyssuunnassa molemmilta reunoilta keskelle.



4. Leikkaa taikina n 1,5cm paksuisiksi paloiksi.

5. Käännä taikinan palat pystyyn, niin että leikkauspinnat ovat pöytää vasten sekä ylöspäin ja taita V:n muotoon.








6. Laita  pienet sydämet pellille ja anna kohota. Tässä vaiheessa voit vielä hieman muotoilla sydämiä ja painella keskeltä taikinan kaistaleita yhteen, jotta pulla pysyy sydämen muotoisena. Voitele kananmunalla ja ripottele päälle vielä raesokeria.






Paista 225 asteessa noin 8 minuuttia ja herkuttele!


Ihanaa ystävänpäivää kaikille!




♥ Roosa

perjantai 1. helmikuuta 2013

Leipää ja suolaa

Muutamakin ystävä on loppuvuoden ja nyt alkukevään aikana muuttanut uuteen kotiin! Perinteisestihän on tapana viedä tuparilahjaksi leipää ja suolaa. Mielestäni se on hauska tapa ja helppoa kaiken lisäksi.

Yksi leipäreseti on kulkenut mukanani jo pitkään. Sain sen viitisen vuotta sitten kaveriltani ja siitä lähtien se on muutuunut ja muokkauttunut pikkuhiljaa. Sen tekeminen vie jonkin verran aikaa, mutta on helppoa, koska taikina ei vaadi vaivaamista.

Leipä, johon olen näin kovin ihastunut, on saaristolaisleipä. Ensinnäkin se maistuu hyvältä, toisekseen säilyy hyvin monia päiviä! Täydellinen lahja siis.

Saaristolaisleipä

2-4 leipävuokaa

1 litra piimää (tai appelsiinimehua)
50 grammaa hiivaa
3,5 dl siirappia
3 dl kaljamaltaita
2 dl leseitä
4 dl ruisjauhoa
10 dl vehnäjauhoa
1 dl auringonkukansiemeniä
1,5 rkl suolaa

Lämmitä piimä, maltaat ja siirappi kattilassa kädenlämpöiseksi, jotta voit herätellä hiivan.  Lisää kaikki muut aineet sekoitellen. Taikina on aika löysä, mutta hyvä niin. Anna sen nousta yön yli jääkapissa tai pari tuntia pöydällä.

Voitele leipävuoat ja "jauhota" leseillä halutessasi. Painele taikina vuokiin ja tasoita jauhoisilla sormilla. Anna kohota pari tuntia pöydällä.


Lämmitä uuni 175 asteeseen ja paista leipiä alatasolla pari tuntia. Paiston loppupuolella leipiä voi valella siirappilla. Sammuta uuni ja ota leivät pois vuoista. Voit laittaa leivät vielä ilman vuokia uuniin 10 minuutiksi, jotta kuoresta tulee vähän parempi.

Säilytä leipiä keittiöpyyhkeeseen tai paperiin käärittynä jääkaapissa. Parhaimmillaan aikaisintaan seuraavana päivänä.

..ja suolaa

Suolapaketteja saattaa yllättäen kertyä aika monta, kun tuparivieraat innostuvat! Siispä olen yleensä vienyt jotain itsetehtyä suolaista leivän päälle laittettavaa. Saaristolaisleivän kanssa sopii esimerkiksi hyvin vaikka savukalatahna!

-Riikka



tiistai 22. tammikuuta 2013

Pullaa

Herkulliset pullat ovat takuuvarma menestys kahvipöydässä. Ja taikinaa vaivatessa mahdollinen stressikin kyllä häviää.

Taikinaohjeita on monenlaisia. Kun on löytänyt hyvän ohjeen kannattaa pitää siitä kiinni. Etsimistänne helppottaakseni jaan omani kanssanne. Tässä ohjeessa on muutama hyvä puoli. Ensinnäkin se on munaton eli se sopii mainiosti myös muna-allergisille. Toiseekseen vaihtamalla voin margariiniin siitä saa maidottoman ja vegaanisen! Kolmanneksi: se on yksikertaisesti paras. "Kun paras on paras, se on paras!" sanoo meidän opettaja koulussa. Niinhän se on.


Minä teen pullataikinan näin:
5dl kädenlämpöistä vettä
50g tuorehiivaa
2dl sokeria
2tl suolaa
1rkl kaardemummaa
n.14dl vehnäjauhoja
150g voita

1 muna voiteluun (munatonta ruokavaliota noudattaessa, voi pullat voidella esim. öljyllä!)

Eli, liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen, lisää sokeri, suola, kaardemumma ja osa jauhoista koko ajan sekoittaen ja sekoita taikina tasaiseksi. Alusta loput jauhot vähitellen taikinaan ja lopuksi sulanut voi.

Jätä taikina vedottomaan paikkaan kohoamaan liinan alle, niin että taikina kohoaa kaksinkertaiseksi.

Tein puolikkaasta taikinasta söpöjä sydämenmuotoisia korvapuusteja, eli siis sydänpuusteja ja toisesta puolikkaasta pieniä herkullisia päärynävoisilmapullia.

Päärynävoisilmäpullat:

Puolet 0.5l pullataikinasta
2 päärynää pieneksi kuutioiksi kuutioituna
n. 150g voita pieninä kuutioina
kanelisokeriseosta, jossa n.0,5dl sokeria ja 1rkl kanelia
(raesokeria)

Eli pyöritä taikinasta pieniä palloja, laita pellille ja jätä kohoamaan n. 10minuutiksi vedottomaan paikkaan liinan alle.

Kohoamisen jälkeen paina sormella "kuoppa" pullan keskelle, laita
pohjalle nokare voita, sitten päärynän paloja ja päälle taas pieni nokare voita. Voitele kananmunalla ja lisää n. 0,5tl kanelisokeriseosta ja halutessasi raesokeria.

Paista uunin keskitasolla 225 asteessa n. 8min.







♥ Roosa